Vikellys kehittää monipuolisesti kehoa ja mieltä – asiantuntijat avaavat lajin vaatimuksia sekä mahdollisuuksia

Vikellys yhdistää voimaa, tasapainoa ja hevosen kanssa työskentelyä ainutlaatuisella tavalla. Laji vaatii urheilijalta paljon, mutta antaa myös paljon takaisin, kertovat asiantuntijat Viivi Silvast ja Arnika Palomurto. 

Teksti: Nette Hursti | Kuvat: Arnika Palomurto, Viivi SIlvast & Lotta Hujanen [Viivin ja Arnikan kuva-arkisto]

Vikellys on monelle tuttu vaativana sekä näyttävänä lajina, jossa voimisteluliikkeet yhdistyvät liikkeessä olevan hevosen selässä työskentelyyn. Kulissien takana kyse on kuitenkin paljon muustakin, kuin näyttävyydestä. Lajin kehittäessä samanaikaisesti kehonhallintaa, voimaa, liikkuvuutta ja rytmitajua, se vaatii Viivi Silvastin ja Arnika Palomurton mukaan myös vahvaa yhteistyötä hevosen sekä koko tiimin kanssa.

– Vikellys on kiinnostanut siitä asti, kun olen tiennyt lajin olemassa olosta, joka selvisi samoihin aikoihin, kun aloitin ratsastuksen. Ajattelin kuitenkin, että laji on niin harvinainen, ettei sitä varmaankaan olisi mahdollista harrastaa lähiseudulla. Arnika aloitti lajin ensin ja pääsin mukaan kaverien kokeilukerralle ja siitä se innostus lähti lopullisesti, Viivi kertoo.

– Olen pienestä asti harrastanut erilaisia voimistelulajeja. Kävin 10-vuotiaana vikellyksen alkeiskurssin Järvenpäässä, mutta kilpavoimistelun takia laji jäi vielä tuolloin. Kuitenkin yläasteella halusin lopettaa voimistelun ja äiti sitten ehdotti, jospa kokeilisin vikellystä uudestaan. Se oli luontainen siirtymä, joka yhdisti kaksi minulle entuudestaan tuttua lajia, tuntuen heti omalta, Arnika hehkuttaa.

Viivi ja Arnika ovat kilpailleet vikellyksessä jopa kansainvälisellä tasolla. Molemmille on jäänyt niistä paljon lämpimiä muistoja vuosien varrelta.

– Näin jälkikäteen mieleen on jäänyt erityisesti reissaaminen, ei niinkään itse kisaaminen, vaikka siihen liittyi omanlainen jännitys isolla areenalla. Oli hauskaa silloin nuorempana, kun päästiin hyvällä porukalla matkaan yhteisen intohimon äärellä, Viivi muistelee.

– Olen todella kiitollinen näistä matkoista, ne opettivat tosi paljon nuorelle! Täytyy myös mainita viimeisellä kisakaudellani tekemä reissu Budapestiin kisoihin, se oli kaikin puolin ihana ja onnistunut reissu, Arnika kertoo.

Lajin parissa asiantuntijat kohtasivat haastavia, mutta myös opettavaisia hetkiä. Varsinkin korona-aika oli haasteellista aikaa, kun treenit olivat tauolla, mutta se antoi myös mahdollisuuden opiskella lisää hevosten hyvinvoinnista ja lajityypillisistä tarpeista.

– Se sai aikaan paljon ajatuksia ja mietteitä siitä, miten meidän hevoset voi tässä lajissa. Asiat on onneksi edennyt paljon positiivisempaan suuntaan kansallisesti ja kansainvälisesti. Olen ylpeä siitä, että vikellyksessä asioita on lähdetty tutkimaan ja muuttamaan lajia sisältä käsin, Viivi kertoo.

– Minulle tosi opettavaista oli uusien vikellyshevosten kouluttamisessa mukana oleminen. Se opetti kärsivällisyyttä, sitkeyttä ja hevosen lukutaitoa. Etenkin viimeisimmän kisahevoseni Kyöstin kanssa tehty työ ei unohdu! Kyösti oli aika jännittäjä ja sen kanssa rakennettiin luottamusta. Lopulta päästiin kansainvälisille areenoille ja Kyöstin kanssa tehtiin parhaimmat suoritukset. Vastaavan palkitsevan kokemuksen sain myös juoksuttajan roolissa Abby-tamman kanssa, Arnika muistelee. 

Vikellys on kaikin puolin monipuolinen urheilulaji

Viivi ja Arnika molemmat korostavat, että vikellys on kokonaisvaltainen urheilulaji, joka haastaa harrastajaa useilla tavoilla. Lajin harjoitteleminen tapahtuu sekä hevosen kanssa, että ilman hevosta. Oheisharjoitteluun kuuluu esimerkiksi voimistelua, akrobatiaa ja lihaskuntoa.

– Hyvältä vikeltäjältä vaaditaan hyvää kehonhallintaa, lihaskuntoa, paineensietokykyä, kärsivällisyyttä, epäonnistumisten sietokykyä, palautteen vastaanottamiskykyä ja itsereflektiota.

Vikellyksessä hevosen hyvinvointi ja koulutus ovat keskeisessä roolissa. Hevosen tulee olla tasainen, luotettava ja hyvin koulutettu, jotta urheilija voi keskittyä omaan suoritukseensa turvallisesti.

– Vikellyksessä merkittävin ero on ehkä se, että yhdellä hevosella voi vikeltää samoissa treeneissä ja kisoissa useampi vikeltäjä (yleensä max. 6 vikeltäjää). Tämän takia vikellys on suhteessa vähän halvempi hevoslaji, kuin muut. Samoissa treeneissä on mahdollista harjoitella monen eri tasoisen vikeltäjän kanssa, koska kaikille voidaan soveltaa oma tehtävä jokaiselle kierrokselle.  

Lajin aloittaminen vaatii sitä, että löytää jonkun kohtuullisen matkan päässä vikellystä järjestävän tahon. Näitä voi Viivin ja Arnikan mukaan olla melko hankala löytää, jos ei ole mitään ennakkotietoa, mutta esimerkiksi Vikellyskomitean somen kautta voi pyytää tarvittaessa vinkkejä.

– Lajiin kaivataan aina lisää harrastajia, joten jos laji yhtään kiinnostaa, niin saa tulla rohkeasti kysymään apua! 

Hyvältä vikeltäjältä vaaditaan hyvää kehonhallintaa, lihaskuntoa, paineensietokykyä, kärsivällisyyttä, epäonnistumisten sietokykyä, palautteen vastaanottamiskykyä ja itsereflektiota.

Kasvava laji, joka sopii monelle

Vikellys mielletään usein kilpaurheiluksi, mutta se sopii monenlaisille harrastajille. Lajin pariin voi tulla ilman aiempaa hevos- tai voimistelutaustaa.

– Ensimmäisille kerroille ei tarvitse muuta, kuin jonkinlaiset tossut tai pehmeä pohjaiset kengät ja urheilulliset vaatteet. Juomapullo on myös hyvä olla mukana.

Aloittelijoille vikellys tarjoaa matalalla kynnyksellä mahdollisuuden tutustua hevosiin ja liikkumiseen niiden kanssa. Edetessä laji voi tarjota tavoitteellista harjoittelua ja kilpailumahdollisuuksia aina kansainväliselle tasolle asti. Viivi ja Arnika nostavat esiin myös lajin henkiset vaikutukset, sillä vikellys opettaa paitsi sinnikkyyttä, myös itseluottamusta ja ryhmässä toimimista.

– Koska harjoittelu tapahtuu usein ryhmissä, sosiaalinen puoli on vahvasti läsnä. Yhteiset tavoitteet ja onnistumiset rakentavat yhteishenkeä sekä tukevat motivaatiota.

Vikellys on lajina kasvava, jonka tunnettavuus lisääntyy enemmän myös Suomessa. Viivi ja Arnika näkevät lajissa paljon potentiaalia harrastajamäärien sekä urheilullisen kehityksen kannalta.

– Toivomme, että lajin kehitys jatkuu, yhteisöllisyys säilyy ja jatkossakin meillä on tilaa kaiken ikäisille ja tasoisille harrastajille. Toivotaan myös sitä, että on mahdollisuus panostaa maajoukkue- ja aluevalmennuksiin, jotta jatkossakin Suomella on edustajia osana kansainvälisiä piirejä.

Suosittelemme lukemaan myös nämä artikkelit ⬇