Hevostallin kulut ja tulot - kuinka kannattavaa talliyrittäjyys oikeasti on?

Talliyrittäjyys ei ole helppoa tai rahakasta hommaa, vaan se pohjautuu intohimoon hevosia kohtaan. Siinä yhdistyvät eläintenhoito, asiakaspalvelu sekä fyysisesti raskas työ. Haastattelimme kahta talliyrittäjää ravi- ja ratsutallilta, jotka kertovat, kuinka kannattavaa tallin pito oikeasti on.

Ravivalmentaja ja tallimestari Marinka Salminen on ollut talliyrittäjä lähes tauotta vuodesta 2005 lähtien. Hänellä on kokemusta niin ratsu- kuin ravitalleista vuosien saatossa. Tällä hetkellä hän on vuokrannut 14 karsinan ravitallin Vermon raviradalta, jossa hän valmentaa lähes kaikkia tallin hevosia. Hän on pääasiassa työskennellyt yksin, mutta nyt häneltä löytyy koulutussopimusopiskelija apukätenä. Tulot jakautuvat Marinkan mukaan suhteellisen tasaisesti, mutta riippuvat myös hevosten menestyksestä.

- Tallini tärkeimmät tulonlähteet ovat hevosten kuukausimaksut, johon sisältyy valmennus sekä täysihoito. Valmentaja saa myös provisiot juostuista palkintorahoista, joten toki se vaikuttaa myös tulopuoleen.

Kilpailua on alalla paljon ja taso Suomessa korkea, jonka takia Marinka tekee kaiken 110 prosenttisesti. Talliyrittäjyyteen lähdettyään Marinka päätti, ettei tingi mistään, vaan hevoset saavat aina laadukkaita rehuja ja asiakkaat hyvää palvelua.

- Suurimmat kuukausittaiset kuluerät tallilla ovat karsinan vuokra 190 euroa sekä heinät ja rehut yhteensä noin 2000 euroa. Lisäksi sähköön ja veteen menee noin 150 euroa ja vakuutuksiin noin 200 euroa kuukaudessa. Kuljetuskaluston kuluihin menee myös rahaa sekä toki kilpakärryihin, joiden hinnat vaihtelevat 2000-7000 euron välillä. Tallin investointeja ei onneksi meidän tarvitse tehdä, mutta varusteisiin taas kuluu todella paljon rahaa. Omistajathan hankkivat vain loimet ja riimut, me hoidamme loput.

Eroja ratsutallin ja ravitallin pidossa on, sillä ratsutallilla hevosten omistajat ja vuokraajat käyvät yleensä päivittäin, kun taas ravitallilla omistajat käyvät ns. vain tervehtimässä hevosiaan. Hevosten kuulumisia Marinka laittaa tasaisin väliajoin ja painottaa, että ovet ovat heidän tallissaan aina auki omistajille.

- Ravitallin pidossa on ollut enemmän vastuuta, sillä täällä minulla on kaikki vastuu hevosesta: terveys, hyvinvointi ja treenaaminen. Ratsutallilla jos huomaan hevosen ontuvan, soitan omistajalle ja hän tekee ratkaisut siitä eteenpäin.

Vaikka tulot kattavat kulut, on myös lisätöitä tehtävä, jotta varmasti pärjää. Marinka tekee töitä myös TotoTv:ssä tallin pidon lisäksi.

- En silti voisi kuvitella tekeväni mitään muuta. Hevoset ovat intohimoni: työnä ja harrastuksena.

Ninamari "Nippi" Karjalainen pyörittää toiminimen kautta Nmk Coaching -nimistä yritystä, joka tarjoaa tallipaikkoja, vuokrahevosia ja valmennusta ratsuhevosille Siuntiossa. Osakeyhtiöön siirtyminen olisi taloudellisesti ja rakenteellisesti järkevä ratkaisu, mutta tällä hetkellä henkilökohtaiset voimavarat eivät riitä siihen.

- Yritystoiminta on täysipäiväistä ja sitovaa, ja kun kaikki energia menee arjen pyörittämiseen, paperityön kehittäminen jää helposti sivuun. Tämä on yksi esimerkki siitä, miten jaksaminen ja resurssit vaikuttavat suoraan yrittäjyyden rakenteisiin: vaikka tahtoa olisi, aika ja voimat eivät aina riitä.

Nipin päivät sisältävät päivätöiden lisäksi ratsastustuntien suunnittelua ja pitämistä, hevosten liikutusta, asiakaspalvelua, some- ja markkinointityötä sekä yrittäjän hallinnollisia tehtäviä. Somesta on Nipin mukaan tullut tärkeämpi kuin koskaan, sillä se luo luottamusta ja toimii erinomaisena markkinointivälineenä, mutta sisällöntuottaminen vie myös aikaa. Hänen työnsä on siis monipuolista ja sitä riittää vuoden ympäri, mutta talous vaatii jatkuvaa suunnittelua ja sopeuttamista. Varsinaiset tallityöt hoitavat erilliset työntekijät.

- Tulot kattavat peruselämisen ja juoksevat kulut, mutta puskuria tai varallisuuden kertymistä on vaikea rakentaa. Välillä pitää priorisoida hevosten kulut ennen omia. Valitettavasti työn määrä ja vastuu eivät aina heijastu rahalliseen korvaukseen. Tällä alalla työtä tehdään sydämellä ja vaikka se antaa paljon muuta kuin rahaa, on se fakta, että vastuu eläimistä ja asiakkaista on jatkuva: ilman vastaavaa tukea tai turvaa.

Hyvä verkosto ja avoin keskusteluyhteys muiden yrittäjien kanssa on Nipin mielestä ehdottoman tärkeää. Vaikka kilpailua on, pääosin hän kokee alalla yhteisöllisyyttä.

- Ehkä juuri siksi, että kaikki tietävät, kuinka raskasta ala oikeasti on.

Yrittäjien asemaa helpottaakseen pitäisi olla joustavammat ja ymmärtävämmät tukirakenteet pienyrittäjille esimerkiksi sijaisjärjestelyiden, lomituspalveluiden sekä hevostalouteen erikoistuneiden talouspalveluiden kautta.

- Myös parempi tunnustaminen hevostyön erikoisvaatimuksille esimerkiksi YEL-järjestelmässä olisi tärkeää.

Nipin mukaan ammattilaiset arvostavat ennen kaikkea suosituksia ja käytännön kokemusta sen sijaan, että olisi pelkästään alan koulutus. Myös asiakkaat ovat entistä valveentuneempia ja kysyvät yhä useammin yrittäjän osaamisesta ja arvomaailmasta. Tämä on Nipin mukaan ehdottomasti positiivinen kehitys, joka lisää alalla läpinäkyvyyttä sekä tasoa.

- Ihanteellisinta on, kun koulutus ja kokemus tukevat toisiaan, mutta hevosalalla luottamus rakennetaan pitkälti tekojen ja suositusten kautta. Suullinen maine ja kollegiaalinen luottamus painavat paljon.

Teksti & kuvat: Nette Hursti