Voiko hermoston toiminta vaikuttaa ratsastukseen? SensoEquine auttaa ratsastajia löytämään uuden yhteyden omaan kehoonsa

Tiedätkö tunteen, kun istut vinosti satulassa, keho jännittyy hevosen selässä ja tasapaino ei tunnu parantuvan, vaikka harjoittelua on takana vuosia? Muun muassa näihin kysymyksiin sensomotorinen valmentaja Saara Hyppänen etsii vastauksia hermoston kautta. SensoEquinen valmennuksessa tarkastellaan aistien, liikkeen ja primitiivirefleksien yhteyttä ratsastukseen, tavoitellen parempaa kehonhallintaa sekä yhteistyötä hevosen kanssa.

Teksti & kuvat: Nette Hursti

Saara Hyppänen on 35-vuotias eläintenhoitaja ja sensomotorinen valmentaja, joka asuu Taipalsaaressa puolisonsa sekä kahden koiran ja kissan kanssa. Työkokemusta on vuosien saatossa kertynyt niin eläinhoitolasta, hevostalleilta kuin myös oman yksityistallinkin pyörittämisestä.

– Minua on aina kiinnostanut valtavasti eläimen ja ihmisen välinen yhteys. Tietyllä tavalla juuri sen äärellä ollaan myös sensomotorisessa valmennuksessa.

Hevosharrastus alkoi jo lapsena talutustunneilla ja siitä ratsastustunneilla. Ensimmäinen oma hevonen oli risteytysponi Sami, jonka kanssa Saara kulki yhdessä 17 vuoden ajan.

– Muistan edelleen ensimmäisen ratsastukseni Samin kanssa. Se oli rakkautta saman tien. Hänen kanssaan sain kokea, mitä syvä molemminpuolinen luottamus ja yhteys parhaimmillaan tarkoittavat. Tiesin lähes pelkästä korvan asennosta, oliko kaikki hyvin vai ei.

Samin menehdyttyä 29-vuotiaana, Saara alkoi kiinnittämään huomiota myös omaan hyvinvointiinsa. Hän huomasi, ettei uni enää palauttanut ja oli jatkuvasti ylivireä, keho kipuili sekä suolisto oireili.

– Se sysäsi minut tutkimaan hermoston toimintaa syvemmin.

Sensomotoriset opinnot alkavat

Vuonna 2025 Saara aloitti sensomotorisen valmentajan opinnot Jenni Katajamaan kehittämän Movejoy Refleksi Method -menetelmän kautta. Opintojen aikana tapahtuneet muutokset omassa kehossa herättivät ajatuksen siitä, että vastaavasta työskentelystä voisi olla hyötyä myös ratsastajille.

– Kun pääsin pitkän tauon jälkeen takaisin hevosen selkään, kehon hahmotus, kannattelu ja istunnan suoruus olivat aivan eri tasolla kuin ennen. Silloin tiesin, että tästä pitää kertoa myös muille hevosihmisille.

Tänä päivänä SensoEquine tarjoaa sensomotorista valmennusta Lappeenrannan suunnalla Taipalsaarella sekä eri puolella Suomea kotikäynteinä. Lisäksi Saara järjestää luentoja primitiivirefleksien vaikutuksista ratsastajaan ja työskentelee myös muiden eläinalan palveluiden parissa.

– 'Ratsastaja, vapauta hermostosi ja saa koko keho käyttöösi' on ollut super tykätty luento. Rakastan päästä kertomaan aiheesta ja tekemään myös käytännön juttuja, jolloin moni asia konkretisoituu osallistujille paremmin.

Kun pääsin pitkän tauon jälkeen takaisin hevosen selkään, kehon hahmotus, kannattelu ja istunnan suoruus olivat aivan eri tasolla kuin ennen. Silloin tiesin, että tästä pitää kertoa myös muille hevosihmisille.

Hermoston toiminta heijastuu ratsastukseen

Sensomotoriikalla tarkoitetaan aistien ja liikkeen välistä yhteistyötä. Yksinkertaisuudessaan kyse on siitä, kuinka hermosto vastaanottaa tietoa kehosta sekä ympäristöstä, ja muuntaa sen sujuvammaksi liikkeeksi.

– Kyse on siitä, miten keho ja aivot kommunikoivat keskenään ja pääsevätkö viestit kulkemaan sujuvasti. Esimerkiksi harjoitusravissa pitäisi pystyä olemaan samaan aikaan sopivan jäntevä, mutta kumminkin rento. Jos keho sen sijaan jäykistyy täysin, sensomotoriikassa voi olla haasteita.

Saaran työssä keskeisessä roolissa ovat primitiivirefleksit. Ne ovat automaattisia liikemalleja, joiden avulla lapset oppivat esimerkiksi kannattelemaan päätään, ryömimään, konttaamaan ja lopulta kävelemään. Niiden tehtävänä on rakentaa hermoston, motoriikan sekä aistijärjestelmien kehitystä. Nämä refleksit voivat joskus jäädä aktiivisiksi, jolloin ne voivat vaikuttaa hermoston toimintaan vielä aikuisenakin. Ratsastuksessa ne voivat näkyä esimerkiksi kehon hahmottamisen vaikeutena, jäykkyytenä tai vinoutena.

– Yksi suurimmista asioista, jonka olen huomannut, on se, ettei ratsastaja aina hahmota sitä, ettei hahmota. Aktiiviset primitiivirefleksit voivat aiheuttaa ikään kuin sokeita pisteitä kehoon, jolloin yhteys omaan kehoon ei ole tarkka.

Saaran mukaan moni tunnistaa myös tilanteen, jossa keho palaa jatkuvasti samaan vinouteen, vaikka on hakenut apua esimerkiksi osteopatiasta tai jäsenkorjauksesta. Ratsastuksen lisäksi haasteet voivat näkyä myös arjessa esimerkiksi palautumisen, unen, tasapainon, kehon jännitysten tai vireystilan haasteina.

– Refleksityöskentelyssä pyritään vaikuttamaan siihen juurisyyhyn, joka vetää kehoa takaisin epätasapainoon.

Millaista sensomotorinen valmennus on käytännössä?

Ensimmäisellä kerralla asiakkaan kanssa käydään läpi tavoitteet sekä kartoitetaan tämänhetkinen tilanne esitietolomakkeen, liikkeen ja erilaisten testien avulla. Valmennuksessa tarkastellaan aistijärjestelmien toimintaa sekä testataan aktiivisia primitiivirefleksejä. Tämän jälkeen asiakas saa yksilölliset kotiharjoitteet, joita tehdään säännöllisesti.

– Harjoitteita on yleensä vain yhdestä kolmeen, eikä niiden tekeminen vie päivässä montaa minuuttia. Moni yllättyy siitä, kuinka pienilläkin harjoitusmäärillä voi huomata muutoksia.

Jatkokäynnit taas sovitaan yksilöllisesti noin 4-10 viikon välein. Niillä seurataan edistymistä, tarkistetaan harjoitteet ja tehdään uusia testejä tarvittaessa. Käynnin päätteeksi asiakas saa rentouttavan, hermostoa rauhoittavan hoidon. Prosessin kokonaiskesto vaihtelee tavoitteiden mukaan, mutta usein puhutaan noin puolesta vuodesta vuoteen. Siksi valmennuksen aloittaminen vaatii tekijältään sitoutuneisuutta kotiharjoitteiden tekemiseen.

– Se auttaa tulemaan tietoisemmaksi omasta kehosta ja voi sitä kautta helpottaa yhteistyötä hevosen kanssa. Siksi tämä sopii myös aloitteleville ratsastajille.

Saaran mukaan asiakkaiden yleisimpiä kokemuksia ovat kehon hahmotuksen paraneminen, syvien tukilihasten aktivoituminen, istunnan suoristuminen sekä joustavampi liike hevosen mukana. Moni on myös kertonut pystyvänsä ennakoimaan paremmin omaa asentoaan ennen kuin tilanne ehtii muuttua epätasapainoiseksi sekä yhteistyön muuttuneen tasaisemmaksi ja herkemmäksi hevosen kanssa.

– Sitähän me tavoitellaan, että voimme olla hevosillemme mahdollisimman hyviä ystäviä ja ratsastajia.

Yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä on se, että koko prosessi olisi valmis muutaman käynnin jälkeen. Vaikka muutoksia voi näkyä jo varhaisessa vaiheessa, hermoston työstäminen on paitsi yksilöllinen, myös aikaa vievä prosessi.

– Tässä asiakas on itse aktiivinen tekijä. Vastaanotolla opetellaan harjoitteet, mutta varsinainen työ tehdään kotona.

Saara haluaa myös muistuttaa, ettei harjoittelu tapahdu hevosen kanssa, vaan kotona ilman hevosta. Muutokset näkyvät sitten vähitellen myös ratsastaessa.

Lopuksi Saara haluaa rohkaista kaikkia ratsastajia – ja ylipäätänsä kaikkia tutustumaan omaan hermostoonsa.

– Jos ratsastuksessa toistuvat samat haasteet, voi sensomotorinen valmennus tarjota uuden näkökulman niiden ratkaisemiseen. Kun mukaan ottaa ripauksen uteliaisuutta, matka oman hermoston äärelle voi yllättää positiivisesti.

SensoEquineen pääset tutustumaan täältä!

Katso myös video ⬇

Suosittelemme lukemaan myös nämä artikkelit ⬇