Ruokapalkka hevosten koulutuksessa – näin se oikeasti toimii 

27.05.2026

Positiivinen vahvistaminen ja ruokapalkan käyttö ovat herättäneet paljon keskustelua hevospiireissä etenkin viime vuosina. Vaikka koulutusmuoto on hyvin yleinen esimerkiksi koirien keskuudessa, hevosten kanssa se jakaa paljon mielipiteitä. Haastattelimme eläintenkouluttaja Susanna Gustafssonia, joka avaa menetelmän hyötyjä, haasteita ja yleisimpiä harhaluuloja. 

Ruokapalkan käyttö jakaa edelleen tunteita puolesta ja vastaan. Kuva: Susanna Malmström
Ruokapalkan käyttö jakaa edelleen tunteita puolesta ja vastaan. Kuva: Susanna Malmström

Teksti: Nette Hursti | Kuvat: Susanna Malmström [Susanna Gustafssonin kuva-arkisto]

Susanna Gustafsson on eläintenkouluttaja (EAT), joka toimii Uudenmaan alueella kouluttaen pääasiassa koiria ja hevosia. Hän toimii Suomen Eläintenkouluttajat ry:n puheenjohtajana ja noudattaa jokapäiväisessä työssään yhdistyksen eettisiä periaatteita.

Susannan tausta on hyvin perinteinen: nuoresta tallitytöstä tätiratsastajaksi kulkenut elämänkaari on tuonut mukanaan laajan kokemuksen erilaisten hevosten kanssa toimimisesta. Myös omia eläimiä löytyy perheen pihapiiristä Lohjalta.

– Omina hevosina minulla on IC "Walssi" ja FWB-risteytys "Kerttu".

Susanna Gustafsson ja Walssi. Kuva: Susanna Malmström
Susanna Gustafsson ja Walssi. Kuva: Susanna Malmström

Yleisimmät väärinkäsitykset ruokapalkasta

Vaikka ruokapalkan käyttöä näkee yhä enemmän, liittyy sen käyttöön edelleen paljon ennakkoluuloja. Saatetaan ajatella, että herkkujen käyttö johtaa voimakkaasti kerjääviin ja huonotapaisiin hevosiin tai että koulutus perustuu pelkkään "lahjontaan ja namittamiseen". Susannan mukaan nämä käsitykset eivät pidä paikkaansa, jos ruokapalkkaa osataan käyttää oikein.

– Kyse on suunnitelmallisesta ja selkeästä koulutuksesta, ei satunnaisesta namien jakamisesta.

Miksi ruokapalkka toimii? Ruokapalkka on hevoselle aidosti palkitseva vahviste, sillä palkkion odotus lisää dopamiinin tuotantoa, mikä tekee oppimistilanteesta motivoivan ja kannustaa hevosta aktiiviseen osallistumiseen. Ruokapalkan avulla siis voidaan:

◾ ylläpitää hyvää palkkiotiheyttä

◾ säädellä palkkion suuntaa ja etäisyyttä

◾ vaihdella palkkion arvoa ja lisätä koulutuksen mielekkyyttä

Palkkaustilanne toimii myös tärkeänä mittarina hevosen tunnetilasta. Esimerkiksi haluttomuus syödä voi kertoa stressistä tai epämukavuudesta.

Ruoka palkitsee hevosta aidosti. Kuva: Susanna Malmström
Ruoka palkitsee hevosta aidosti. Kuva: Susanna Malmström

Ruokapalkka vs. rapsutus vahvisteena

Rapsutus ja muut positiiviset vahvisteet voivat Susannan mukaan toimia, mutta niiden teho vaihtelee tilanteen ja hevosen mukaan. Monesti ruokapalkka on varmempi ja johdonmukaisempi vahviste.

– On tilanteita, joissa rapsutus toimii erinomaisesti, esimerkiksi karvanlähdön aikaan. Oleellista on testata, mikä toimii juuri kyseiselle hevoselle siinä hetkessä.

Ruokapalkkaa voi lähtökohtaisesti käyttää kaikkien hevosten kanssa, poikkeuksena maitovarsat, joille kiinteä ravinto ei vielä sovellu. Myös joissain tapauksissa ruokapalkan käyttö voi olla haastavaa, jos hevosella on taustalla negatiivisia kokemuksia. Hevonen voi esimerkiksi:

◾ vaatia palkkaa epätoivotulla tavalla

◾ turhautua helposti

◾ yhdistää koulutustilanteen epämiellyttäviin tunteisiin

Tällaisissa tilanteissa on tärkeää muokata koulutusta hevoselle sopivammaksi, ja tarvittaessa pyytää ammattilaisen apua, jotta tilanne saadaan varmasti turvalliseksi ja toimivaksi.

Ruokapalkan käyttö kannattaa aloittaa ammattilaisen kanssa. Kuva: Susanna Malmström
Ruokapalkan käyttö kannattaa aloittaa ammattilaisen kanssa. Kuva: Susanna Malmström
Oleellista on testata, mikä toimii juuri kyseiselle hevoselle siinä hetkessä.


Ruokapalkan käytön aloittaminen

Ruokapalkan käytössä aloittaminen kannattaa tehdä huolellisesti ja pyytää tarvittaessa matalalla kynnyksellä apua alan ammattiselta. Susanna korostaa, että ensin on hyvä perehtyä ihan perusasioihin, kuten:

◾ ehdolliseen vahvisteeseen

◾ palkkion ajoitukseen ja suuntaan

◾ sopivaan palkkiotiheyteen

Harjoittelu kannattaa aloittaa turvallisilla ja yksinkertaisilla tehtävillä, kuten:

◾ pään laskeminen

◾ kohteen koskettaminen turvalla

Ensimmäiset opitut asiat jäävät hevoselle usein vahvasti mieleen, joten aloitukseen kannattaa panostaa.

– Palkkion valinnassa ei kannata automaattisesti tarttua porkkanaan. Heinä voi olla parempi vaihtoehto etenkin alkuun. Tärkeintä on löytää hevoselle sopiva vahviste ja muistaa, että sitä voi myös vaihdella. Lisäksi on hyvä miettiä, miten hevonen ohjataan tauolle niin, että tauko tuntuu sille miellyttävältä eikä turhauttavalta.

Huolellinen perehtyminen ja tarvittaessa ammattilaisen tuki tekevät koulutuksesta sujuvampaa sekä ennen kaikkea turvallisempaa molemmille osapuolille. Lopuksi Susanna haluaa kannustaa kaikkia hevosharrastajia tutustumaan ruokapalkan käyttöön.

– Se avaa uusia ovia ja vie yhteisen tekemisen aivan uudelle tasolle. Suosittelen ehdottomasti edes tutustumaan. 

Katso myös alla oleva video ⬇


Suosittelemme lukemaan myös nämä artikkelit ⬇

Share