Onko hevosesi ruokinta tasapainossa? Asiantuntija kertoo, mistä ruokinnan suunnittelu kannattaa aloittaa

Hevosten ruokinnassa ei ole yhtä ratkaisua, joka sopii kaikille hevosille. Sopiva ruokinta riippuu hevosesta, sen työmäärästä sekä käytettävissä olevan karkearehun laadusta. Krafftin ruokintaneuvoja Tiina Seppälä kertoo, mistä ruokinnan suunnittelussa kannattaa lähteä liikkeelle ja miten tutkimustietoa voidaan hyödyntää.

Teksti & kansikuva: Nette Hursti | Muut kuvat: Tiina Seppälän kuva-arkisto

Tiina Seppälä on paitsi ruokintaneuvoja, myös väitöskirjatutkija sekä maatalous- ja metsätieteiden maisteri. Hänellä on vahva tieteellinen tausta hevosten ravitsemuksesta sekä pitkä käytännön kokemus hevosista.

– Olen ollut heppatyttö koko ikäni. Hevosia on ollut omassa pihassa ensi vuonna 30 vuotta ja tällä hetkellä minulla on pieni 10 hevosen täyshoitotalli maatilamme yhteydessä.

Tiina on suorittanut opintonsa Helsingin yliopistossa kotieläintiede pääaineenaan ja tehnyt sekä kandidaatin- että maisterintutkielmansa hevosten ruokintaan liittyen. Saman aihepiirin parissa hän toimii myös väitöskirjatutkijana.

– Hevosten ruokinnasta olen päässyt toki oppimaan paljon lisää myös Krafftin ruokintaneuvojana sekä Suomessa että Keski-Euroopassa ja tällä hetkellä teen myös asiantuntijatyötä Ruotsin toiminnoissa eli Krafftin "pääkonttorilla".

Heinäanalyysi luo pohjan ruokinnan suunnittelulle

Yksi keskeinen osa Tiinan työtä on antaa ruokintaneuvontaa ja suunnitella hevosten ruokintaa. Ruokintaneuvonta on Krafftilla ilmainen palvelu. Suositukset perustuvat Krafftin rehuihin, mutta pyyntöjä tulee kaikenlaisille hevosille kilpailijoista harrastehevosiin.

– Tosi monella on nykyisin myös heinäanalyysi käytössä, mikä on mahtava juttu, koska sitten päästään todella etsimään heinälle paras täydentäjä yksilöllisesti.

Hevosiin liittyviä tutkimuksia tehdään paljon, mutta kaikki tiede on hidasta. Tiina painottaa, etteivät yksittäiset tutkimustulokset useimmiten kerro vielä paljoakaan, vaan asioita pitää tulkita pitkässä juoksussa.

– Nykypäivän nopeassa uutisvirrassa tämä on hieman ongelmallista, koska kaikki pitäisi saada helposti pureskeltuina vastauksina eikä se ole varsinaisesti mahdollista.

Tärkkelyksen vaikutuksia hevosiin on tutkittu pitkään, mutta aiheesta opitaan koko ajan lisää. Tiinan mukaan tämä liittyy etenkin korkealla tasolla urheileviin hevosiin ja niiden kykyyn suorittaa sekä voida hyvin.

– Tämä tärkkelys- ja sokeriasia liittyy myös omaan väitöskirjatutkimukseeni ja on siksi toki kiinnostava.

Eräs kaikkia hevosia hyödyttävä tutkimusaihe liittyy erilaisiin valkuaisenlähteisiin sekä hevosen kykyyn käyttää niitä hyväkseen. Tätä on tutkittu Norjassa NMBU-yliopistossa useamman vuoden ajan, ja tässä perustutkimuksessa yhtenä rahoittajana on ollut myös Ruotsin Lantmännenin tutkimussäätiö.

– Olen todella ylpeä siitä, että Krafft on mukana tukemassa tutkimustyötä ja sitä, että voimme oppia ruokkimaan hevoset entistä paremmin tulevaisuudessa, tietoon perustuen.

Olen todella ylpeä siitä, että Krafft on mukana tukemassa tutkimustyötä ja sitä, että voimme oppia ruokkimaan hevoset entistä paremmin tulevaisuudessa, tietoon perustuen.

Hevosen tarpeet ratkaisevat rehun valinnan

Mutta milloin pelkkä heinä ja kivennäinen eivät enää riitä hevosen ruokinnassa? Tiinan mukaan valkuainen tulee ensimmäisenä vastaan, sillä heinässä ei välttämättä ole sitä riittävästi tai sen laatu ei ole riittävä.

– Tällöin hevonenkaan ei pysty käyttämään sitä tarpeeksi hyvin. Tässä tapauksessa heinän ja kivennäisen rinnalle on hyvä ottaa pieni valkuaislisä, mutta kannattaa olla tarkkana, sillä määrä ilman laatua ei valkuaisen kohdalla ole avuksi lainkaan.

Rehun valinnassa pitäisi ennen kaikkea huomioida sen sopivuus hevoselle sekä syötössä olevalle heinälle. Tiina haluaakin painottaa tutkimustiedon tärkeyttä hevosten ruokinnassa.

– Hevosten ruoansulatusta ja rehuja on kuitenkin tutkittu vuosikymmeniä eli tietoa on saatavilla. Lisäksi suosittelen aina pohtimaan hintalaatusuhdetta eli mikä on todellinen syöttömäärä sen sijaan, että katsottaisiin vain säkkihintaa. Se on joskus yllättävä.

Ruokinnassa isoin haaste on Tiinan mielestä heinän arvojen merkittävä vaihtelu, joka jää helposti huomioimatta, jos heinästä ei oteta analyysiä. Heinän valkuainen voi vaihdella välillä 10–120 g/kg (srv), ja jos hevonen syö kyseistä heinää 10 kg, on sillä todella suuri vaikutus. Toisaalta ruokintaa on myös helppo täydentää, jos analyysi on tiedossa.

– Toki hevosrehuissa liikkuu myös paljon trendejä, jotka saattavat johtaa harhaan hevosenomistajia ruokinnassa. Näin tutkijana toivoisin, että trenditkin perustuisivat tutkittuun tietoon, mutta tätä on vaikea ratkaista.

Tiinan mukaan hevosen lihavuuskuntoa usein aliarvioidaan, jolloin hevosen ajatellaan olevan hyvässä lihavuuskunnossa, vaikka todellisuudessa hevonen on liian pyöreä. Tämä ei koske vain Suomea, vaan tutkitusti länsimaissa yli 50 % hevosista on liian lihavia.

– Työn rasittavuutta sen sijaan helposti yliarvioidaan: meidän pitäisi muistaa, että hevonen on luotu liikkumaan. Jos hevonen tekee noin tunnin töitä päivässä kaikissa askellajeissa ja vähän talvellakin hikoilee, se ei varsinaisesti ole vielä raskaassa treenissä. Liike, myös omaehtoinen, tekee hyvää aineenvaihdunnalle ja siten ruoansulatukselle.

Tutkittu tieto ohjaa rehujen tuotekehitystä Krafftilla

Krafft on Ruotsin suurin hevosrehujen toimittaja, joka kuuluu Lantmännenin omistukseen. Tuotteet on kehitetty erityisesti hevosen ruoansulatusjärjestelmää varten, ja ne testataan huolella yrityksen tiukkojen vaatimusten täyttämiseksi. Tiina kertoo, että tuotekehityksessä keskitytäänkin hevosen mahalaukun ja suoliston hyvinvointiin, jotta niitä voitaisiin tukea mahdollisimman hyvin.

– Uusin säkkituote meillä on GastroMash, jossa on monta hyvää ainesosaa, mutta merkittävin tekijä on ns. AcidBuf / maerl, joka on levävalmiste, jolla on erinomainen kyky puskuroida mahahappoja vastaan ja sitä kautta helpottaa mahahaavalle herkkien hevosten tilannetta (lääkityksen ohella tietysti). Sen on havaittu olevan myös erinomainen herkkien hevosten ruokinnassa silloinkin, kun akuutteja oireita ei ole. Toinen on meidän kahdessa lisärehussamme käytetty TruEquine-hiiva, joka ei itse asiassa ole varsinaisesti hiivaa, vaan postbioottisia ainesosia, kuten aminohappoja, vitamiineja sekä lyhytketjuisia rasvahappoja sisältävä tuote. Eli siinä lisätään suolistoon niitä ainesosia, joita se itse tuottaisi hyvässä kunnossa ollessaan. Tästä on hirmuisesti kiinnostavaa tutkimustulosta.

Krafftilta löytyy rehuja kaikenlaisille hevosille eläkeponeista GP-tason ratsuihin sekä huippuravureihin. Tiina arvostaa sitä, että Krafftilla kaikki tuotekehitys perustuu nimenomaan hevosten tarpeisiin sekä tutkittuun tietoon.

– Tämä on yksi tärkeä syy, miksi ylpeänä myös tutkijana voin työskennellä näiden rehujen parissa.

Ruokinnassa kyse on määristä, heinän toimivasta täydennyksestä sekä hevosten yksilöllisten ominaisuuksien tunnistamisesta. Valkuaisen suhteen Krafftilta löytyy melkein heinälle kuin heinälle hyviä ratkaisuja.

– Perusajatuksena meillä on myös hevoselle luontainen, kuitupitoinen energianlähde, joka helpottaa turvallista ruokintaa myös tärkkelyksen suhteen.

Tiina kehottaakin kaikkia hevosenomistajia tarkistamaan jo tänään kivennäisen syöttömäärän, sillä siinä on valtavan isoja eroja valmistajien välillä. Myös lihavuuskuntoa ja lihaskuntoa on hyvä tarkastella, sillä ne kertovat, onko energian ja valkuaisen saanti tasapainossa. Tarvittaessa ruokintaa voi täydentää sopivilla rehuilla. Tiina haluaa myös korostaa, että ammattilaisten apua on saatavilla ja sitä kannattaa hyödyntää rohkeasti.

– Me mielellään Krafftilla autamme hevosten ruokinnan suunnittelussa. Olkaa ihmeessä meihin yhteydessä, jos tarvitsette apua ruokinnan kanssa!

Suosittelemme lukemaan myös nämä artikkelit ⬇