Kuinka rakentaa itsenäinen ratsastustreeni?

Itsenäinen ratsastus on mukavaa vaihtelua ratsastustuntien ja -valmennusten ohelle. Se antaa mahdollisuuden treenata hevosen kanssa oman mielen mukaan, mutta tuo mukanaan myös vastuuta. Tässä artikkelissa on koottuna muutamia vinkkejä, joiden avulla rakennat sinulle ja ratsullesi sopivan ratsastustreenin.

Teksti: Ella-Irina Siliämaa | Kuvat: Milla Cornea

Treenin suunnitteleminen etukäteen kannattaa

Itsenäistä ratsastusta on hyvä suunnitella etukäteen, koska monesti kentälle astuessa mielen valtaa valinnanvaikeus kaikista mahdollisista tehtävävaihtoehdoista. Ideoita tehtäviin ja jopa kokonaisia tuntisuunnitelmia löytyy paljon netistä ja sosiaalisesta mediasta, mutta niitä hyödynnettäessä täytyy kuitenkin ottaa huomioon sinun ja hevosen taitotaso ratsukkona. Tutun tehtävän voi valita myös ratsastustunneilta, joilla olet käynyt.

Lisäksi mikäli et omista hevosta itse, on hyvä keskustella hevosen omistajan kanssa siitä, millaista liikuntaa sinun oletetaan tarjoavan hevoselle.

Näin suunnittelet treenin rakenteen

Ennen kuin nouset hevosen selkään, on hyvä työskennellä hetken aikaa maasta käsin. Sen aikana saat omaa ja hevosen kehoa lämmiteltyä. Jos et yleensä harrasta maastakäsittelyä hevosesi kanssa, jo eri reittien taluttaminen ja pysähdykset tuovat sinun ja hevosen keskittymistä toisiinne. Samalla on hyvä mahdollisuus tarkkailla, millaisella tuulella hevonen vaikuttaa olevan.

Alkuverryttelylle on hyvä varata aikaa 15–30 minuuttia. Ratsastuksen alussa on tärkeää saada hevosen lihakset lämpenemään ja hevonen rentoutumaan. Verryttelyä ei kuitenkaan tarvitse tehdä perinteisessä käynti-ravi-laukka järjestyksessä, vaan esimerkiksi hitaan hevosen kanssa pari kierrosta laukkaa alussa voi auttaa ravityöskentelyssä. Toisaalta jokaisella ratsastuskerralla ei ole pakko laukata tai edes ravata.

Ratsastuksen aikana on tärkeää pitää taukoja. Tauko toimii aina palkkana hevoselle, ja jo esimerkiksi puoli kierrosta kentän ympäri vapaalla ohjalla tarjoaa sinulle ja hevoselle aikaa hengähtää. Lisäksi jos huomaat esimerkiksi sinun tai ratsusi turhautuvan, tauko toimii hyvänä nollauksena, etteivät tunteet kuumene liiaksi. Hyvä nyrkkisääntö on, että taukoja ei oikeastaan voi olla liikaa.

Loppuverryttely on tärkeä osa ratsastusta, koska se edistää hevosen elimistön palautumista lepotilaan. Loppuverryttelyt kannattaa tehdä ravaamalla pitkään ja rauhallisesti ja kävelemällä, kunnes hevonen ei ole enää hengästynyt. Jos hevonen ei malta ravata rauhassa, on parempi hoitaa loppuverryttelyt kokonaan kävellen.

Alku- ja loppuverryttelyt on hyvä käyttää hyödyksi. Niiden aikana ei kannata jäädä kiertämään suoraa uraa pitkin, vaan voi tehdä esimerkiksi isoja ympyröitä ja kaarteita, siirtymiä ja tempon muutoksia. Verryttely maastossa voi virkistää sinun ja hevosesi mieltä.

Ratsastustunneilta on voinut iskostua ajatus, että ratsastus kestää tunnin kerrallaan, mutta itsenäisesti ratsastaessa voit vaikuttaa treenin kestoon. Jos fiilis on esimerkiksi erityisen hyvä tai vaihtoehtoisesti mikään ei tunnu onnistuvan, voi olla perusteltua lopettaa jo ennen kuin tunti tulee täyteen. Joskus taas voi hyvinkin ratsastaa pidempään kuin tunnin kerrallaan, kunhan treeni ei ole äärimmäisen raskas. Erityisesti loppuverryttelyt kannattaa tehdä rauhassa, vaikka ratsastuksen kesto venyisi tuntia pidemmäksi.

Tärkeintä on kuunnella itseään ja hevosta

Vaikka suunnittelun avulla itsenäisestä ratsastuksesta saa tehokasta ja mukavaa, kaikki ei aina suju suunnitelmien mukaan. Tehtäviin tai tuntisuunnitelmaan on hyvä miettiä keino tehtävän helpottamiseksi ja vaikeuttamiseksi. Tällöin ratsastaessa voi päättää, kuinka vaikea tai monimutkainen vaihtoehto on paras juuri sillä kerralla. Jos esimerkiksi kentän vieressä pyörii yllättäen isoja työkoneita, joita hevonen jännittää kovasti, on järkevää tehdä suunnitellusta tehtävästä helppoa versiota.

Tehtävä kannattaa myös ratsastaessa toteuttaa pala palalta vaikeuttaen, esimerkiksi aluksi ratsastamalla vain tiettyä reittiä läpi, sitten lisäämällä siihen siirtymiä ja lopuksi vielä pohkeenväistöä. Toisaalta jos ratsastuksen teemana on esimerkiksi kulman ratsastaminen, kannattaa kulmia ratsastaa erilaisilla variaatioilla, jotka tukevat tavallisesti ratsastettua kulmaa. Yksi esimerkki tällaisesta on se, että pysäytät hevosen ennen ja jälkeen kulman. Kun tehtävän rakentaa asteittain, pysyy se myös mielenkiintoisena sinulle ja hevoselle.

Kehittyminen vaatii itsensä haastamista, mutta ei ole mikään häpeä helpottaa tehtävää, jos se ei lähde sujumaan. On tärkeää muistaa, että ratsastaessa perusasioiden treenaaminen on aina hyvää pohjatyötä vaikeampia liikkeitä varten. Jos sinulla on esimerkiksi ongelmia pitää hevonen suorana pohkeenväistön aikana, auttaa ongelman korjaamisessa paljon jo muut suoruutta kehittävät tehtävät, eikä jokaisella ratsastuksella tarvi siis harjoitella pelkkää pohkeenväistöä.

Lisäksi kaikilla on parempia ja huonompia päiviä, myös hevosilla. Hyvinä päivinä kannattaa ottaa kaikki irti, kun taas huonoina päivinä on parasta keskittyä ensin hyvän fiiliksen löytämiseen, eikä vaatia itseltään tai hevoselta liikoja. Vie aikaa oppia tunnistamaan tällaiset hetket toisistaan, eikä kaikkea voi koskaan tietää etukäteen. Siksi on tärkeää pitää mieli avoinna ratsastaessa. Kaikista tärkeintä on kuunnella itseään ja hevosta, koska niin opit rakentamaan treenejä, jotka hyödyttävät molempia.

Suosittelemme lukemaan myös nämä artikkelit ⬇