Ingrid Klimken ratsastusklinikka Ainossa – perusratsastus ja hevosen hyvinvointi kaiken perustana

19.01.2026

Saksalainen huippuratsastaja ja -valmentaja Ingrid Klimke vieraili Suomessa Aino Areenalla pitäen ratsastusklinikan, jossa nähtiin kuusi erilaista ryhmää nuorista hevosista vaativan tason ratsukoihin. Klinikalla korostuivat perusratsastuksen tärkeys, hevosen hyvinvointi sekä ratsastajan rooli yhteistyön rakentajana hevosensa kanssa.

Teksti & kuvat: Nette Hursti | lauantai 17.1.2026

Ennen varsinaisen klinikan alkua, pressitilaisuudessa ajatuksiaan jakoivat Ingrid Klimke, Piia Pantsu-Jönsson sekä Emil Jönsson. Keskustelussa nousivat esiin ratsastuksen ydinkysymykset: ratsukon välinen kommunikaatio, hevosen hyvinvointi sekä ratsastajan oma kehitys.

– Hevosen kanssa kommunikoidaan ratsastaessa ilman sanoja. Siksi istunta ja kädet ovat usein kaikista kriittisimmät kohdat, Klimke kertoi.

Hänen mukaansa hevosen hyvinvointi on kaiken lähtökohta, sillä hevosen on oltava terve, jotta se viihtyy ja haluaa työskennellä ratsastajansa kanssa. Klimke kehotti ratsastajia myös tarkastelemaan omaa toimintaansa sen sijaan, että ensimmäisenä etsii hevosesta mahdollisen vian.

- Katso peiliin ja mieti, miten voisit itse olla parempi, Klimke sanoi napakasti.

Klimkelle ratsastus ja ylipäätänsä hevoset tulevat verenperintönä hänen edesmenneeltä isältään, kuuluisalta kouluratsastaja Reiner Klimkeltä. Hevoset olivat Ingridin mukaan heille aina perheenjäseniä.

- Moni ei tiedä, että isäni ura alkoi aikanaan myös kenttäratsastuksen parissa, Klimke hymähti.

Ingrid Klimke sekä Piia Pantu-Jönsson nostivat esiin huolen, mitä ratsastukselle lajina tapahtuu tulevaisuudessa. Heidän mukaansa ratsastus tarvitsee nuoria harrastajia pysyäkseen elinvoimaisena.

- Kehonhallinnan merkitys ratsastaessa ja sen opettaminen nuorille voi olla haastavaa, mutta myös välttämätöntä, Pantsu-Jönssön painotti.

Emil Jönsson, Piia Pantsu-Jönssonin poika, on myös alkanut innostumaan kenttäratsastuksesta: hän huomasi hevosensa syttyvän maastoesteistä, ja samalla myös itse.

- Olen miettinyt, että osallistuisin Falsterbo Derbyyn ensi kesänä.

Rentous ja tahti luovat pohjan hyvälle työskentelylle

Klinikan ensimmäisessä ryhmässä ratsastivat Johanna Vainio, Fanni Savolainen ja Saima Alitalo. Ratsukot eivät lämmitelleet ennen klinikan alkua, vaan työskentely areenalla aloitettiin pitkällä ohjalla, jotta hevoset saivat rauhassa rentoutua, venytellä ja tutustua samalla yleisöön sekä ympäristöön. Nopeasti otettiin mukaan kavaletit, jotka ratsukot suorittivat kaikissa askellajeissa. Klimke kiinnitti erityistä huomiota ratsastajien käsien asentoon, kyynerpään kulmaan, hevosten suoruuteen sekä ulko-ohjan ja sisäpohkeen käyttöön.

- Käsien paikka on vierekkäin edessä, ei reiden päällä. Myötääminen tulee kyynerpään kulmasta ja nyrkistä eikä suorasta, lukkiutuneesta kädestä.

Tehtävien välissä hevosille annettiin jälleen tilaa venytellä itseään eteen-alas. Klimke oli tyytyväinen nähdessään hevosten liikkuvan hyvässä tahdissa sekä peräänannossa. Lopuksi hän halusi nähdä kaikkien ratsukoiden kulkevan laadukasta käyntiä ilman, että ratsastajan tarvitsi aktiivisesti tehdä mitään.

- Nuorten hevosten kanssa hyvä lämmittely ja välikäyntien venyttelyt ovat todella tärkeitä. Ja kaikessa mitä teette, turvallisuus on aina etusijalla.

Lopuksi Klimke pyysi yleisöä taputtamaan maltillisesti, jotta nuoret hevoset saavat myös siihen totuttelua. Ratsastajat pääsivät antamaan myös Klimkelle palautetta, jossa korostui etenkin se, miten rennoksi hevoset saatiin ja hyvät vinkit käsien oikean paikan löytämiseen.

Selkeys, sujuvat tiet ja onnistumisen palkitseminen

Toisessa ryhmässä ratsastivat Kirsi Oksanen ja Jenna Lamminen. Alkuverryttelyt oli tehty jo ennen areenalle tuloa, joten työskentely aloitettiin suoraan ravissa. Ratsukot ratsastivat kahdeksikkoa, jossa oli kavaletteja molemmin puolin. Vaikka ratsukot suoriutuivat hienosti tehtävistä, Klimke halusi silti korostaa hevosten kiittämistä.

- Jos hevonen epäonnistuu, hevosta ei rankaista eikä siihen reagoida mitenkään: kun hevonen sen sijaan onnistuu, muistetaan aina antaa kiitos.

Ratsastajia muistutettiin sujuvista ratsastusteistä, aktiivisuudesta, hyvästä tahdista ja myötäämisestä. Hevosille pitää antaa tilaa liikkua ja mahdollisuus tehdä enemmän, jos siltä tuntuu.

- Kuten isälläni oli tapana sanoa: "rider creates the horse". Olkaa selkeitä ja valmistelkaa hyvin, mitä ikinä teettekin.

Ratsastajien loppukommenteissa kehuttiin, miten Klimke huomasi heti hevosten sekä ratsastajien kipukohdat ja osasi puuttua niihin sopivalla tavalla. Myös monipuolisia harjoituksia ja hevosten tyytyväisyyttä valmennuksen aikana kehuttiin.

Huiputkin treenaavat perusasioita

Seuraavaksi nähtiin Suomen huippuratsastajia, sillä Piia Pantsu-Jönsson ja Stella Hagelstam olivat valmennettavina kolmannessa ryhmässä. Vaikka molemmat ratsastajat ovat kokeneita hevosalan ammattilaisia, työskentelyssä keskityttiin myös perusratsastukseen, istuntaan ja nopeisiin apuihin. Käyntityöskentelyn merkitystä Klimke halusi myös korostaa.

- Käynnistä näkee paljon: niin hevosesta, kuin myös ratsastajasta.

Ryhmän kavalettityöskentely aloitettiin käynnissä ja jatkettiin ravissa, mutta mukana oli myös kouluratsastusharjoituksia, kuten avotaivutuksia, väistöjä ja laukanvaihtoja. Klimke hyödynsi harjoituksissaan myös "quarter linea" eli neljännesrataa, jota Suomessa näkee harvoin. Kun hevoset onnistuivat harjoituksissa, annettiin pitkä ohja, jotta hevonen voi venytellä itseään kunnolla. Klimke tarkkaili jatkuvasti hevosten tahtia, pyöreyttä ja suoruutta. Harjoituksen lopuksi hän katsoi, miten hevoset liikkuivat ns. itsekseen ja miltä ne kokonaisilmeeltään vaikuttavat.

- Katson myös hännän asentoa, että vaikuttaako hevonen kiihtyneeltä vai kenties rennolta.

Hagelstam antoi lopuksi leveä hymy kasvoillaan kehuja Klimkelle siitä, miten hyvin hänen hevosensa rentoutui harjoitusten myötä. Myös Pantsu-Jönsson piti harjoituksista, vaikka myönsi nauraen, että ajoittain oli jopa hänelle vaikeaa.

Tarkat siirtymiset ja muistutus hengittämisestä

Neljännessä ryhmässä Axel Lindberg ja Patricia Ivanitskiy työskentelivät monipuolisten kavaletteitehtävien parissa. Työskentely eteni asteittain käynnistä raviin sekä laukkaan, ja paljon siirtymisiä eri askellajien välillä. Ratsastajat tekivät kahdeksikkoa, jossa oli kavaletteja molemmin puolin. Klimke muistutti molempia ratsastajia hengittämään, hiljaisista käsistä sekä rohkaisi ratsastajia luottamaan hevoseen myös silloin, kun hevonen tuntui epävarmalta.

- Älä huoli: se on hevosen, ei sinun tehtävä.

Tehtävien välissä hevoset saivat venytellä pitkin ohjin. Kavalettityöskentelyssä Klimke halusi korostaa ajoituksen merkitystä.

- Oikea ajoitus on tärkeää, oli kyse isoista tai pienistä esteistä.

Ratsastajat kiittelivät jälleen Klimkeä erinomaisesta klinikkavalmennuksesta. Etenkin Lindberg sai ajatusta laukanvaihtoihin ja molemmat huomasivat eron, kun hevoset pääsivät menemään kunnolla eteen-alas pitkin ohjin.

Rytmin löytäminen ja vähäeleisyys

Viidennessä ryhmässä ratsastivat Sofia Granat ja Arvi Martikainen. Työskentely aloitettiin kevennetyssä ravissa ja siirryttiin pian jo laukkaan. Aluksi haettiin rentoutta sekä pyöreyttä käyttäen koko areenaa hyödyksi.

- Ratsastaessa tehkää aina niin vähän, kuin vaan voitte.

Harjoituksen aikana Klimke pyysi ratsastajia laskemaan ääneen askelmäärät kavalettien välissä hyvän rytmin löytämiseksi. Askelmääriä muokattiin harjoitusten aikana, jotta ratsastajien oli löydettävä sopiva suhde kokoamisen ja pitkänä menemisen välillä. Loppuverryttelyssä Klimke halusi nähdä ratsastajien antavan kokonaan pitkät ohjat, jotta hevonen pääsee jälleen kerran kunnolla venyttämään kaulaansa.

 - Antakaa niiden [hevosten] mennä niin pitkänä, kuin vaan mahdollista!

Ratsastajat kiittelivät lopuksi Klimkeä siitä, että kehityskohdat huomattiin nopeasti ja niihin sai apua, rentouden tärkeys korostui harjoitusten edetessä sekä kavalettiharjoituksia ylipäätänsä pidettiin hyödyllisenä jatkoa ajatellen.

Tasapaino, ennakointi ja luottamus hevoseen

Klinikan kuudennessa ja viimeisessä ryhmässä ratsastajina nähtiin Emil Jönsson ja Silva Timonen. Työskentely aloitettiin samantien ravissa ja jatkettiin nopeasti laukkaan eri korkuisten kavalettien sekä pienien esteiden parissa. Kavalettiharjoitus vaati ratsukoilta nopeita käännöksiä, joihin edellytyksenä olivat sujuvat ratsastustiet, hyvä tasapaino sekä oikeanlainen tahti. Klimke painotti myös sisäpohkeen tärkeyttä.

- Ja mikä on tällaisissa harjoituksissa todella tärkeää: katsokaa ajoissa, minne olette menossa.

Ratsastajien palaute oli hyvin samanlainen, kuin aiemmissakin ryhmissä: uudenlaisia, mutta hyviä harjoituksia ja vaikka ajoittain oli haastavaa, oli myös hauskaa.

Kaikin puolin inspiroiva valmentaja

Ingrid Klimke on tunnettu ympäri maailman paitsi menestyksestään kenttä- ja kouluratsastuksessa, myös inspiroivana valmentajana. Hän on voittanut urallaan useita mitaleita mm. olympialaisissa sekä kirjoittanut useita kirjoja puomi- ja kavalettityöskentelystä.

Juontaja Håkan "Hockus" Wahlmanin haastattelussa Klimke kertoi olevansa otettu kutsustaan Suomeen ja tulevansa mielellään uudelleen. Kiireidensä takia Klimke ei pidä vastaavia klinikoita kuin kahdesti vuodessa, joten Suomen mukanaolo tämän vuoden kalenterissa oli erityisen merkittävää.

Klinikka antoi yksinkertaisen viestin ratsastajille sekä yleisölle: perusratsastus, hevosen hyvinvointi ja johdonmukainen työskentely ovat kehityksen perusta, taitotasosta riippumatta.


Suosittelemme lukemaan myös nämä artikkelit ⬇