
Eläinhoitotuotteiden turvallisuus huolettaa – "Kuluttaja toimii lopulta testaajana omalla eläimellään"
Eläinten hoitotuotteiden turvallisuus on aihe, josta puhutaan aivan liian vähän, vaikka siihen liittyy merkittäviä riskejä. Ihmisten kosmetiikasta poiketen, eläinten tuotteet eivät kuulu yhtä tiukan sääntelyn pariin, mikä siirtää vastuun hyvin pitkälti kuluttajan niskaan.

Teksti: Nette Hursti | Kuvat: Milla Cornea
Biokemisti ja Solheds -tuotemerkin perustaja Saija Pihkanen tuntee aiheen erittäin hyvin. Hänen matkansa eläinten ihonhoidon asiantuntijaksi alkoi omista tarpeista ja kriittisestä näkemyksestä koko alaan. Hän valmistui biokemistiksi Helsingin yliopistosta ja teki tutkimusta eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa, ja hänellä on pitkä ura bioteollisuuden sekä lääkekehityksen parissa. Kaikki lähti kumminkin liikkeelle yhdestä hevosesta.
– Ostin tietämättäni kesäihottumaisen hevosen. Kun oireet alkoivat, huomasin nopeasti, ettei toimivia ratkaisuja ollut saatavilla.
Markkinoilla olevat tuotteet eivät auttaneet, vaan osa jopa pahensi tilannetta. Pihkanen alkoi selvittää sairautta itse ja kehittää hoitoa lääkekehityksen periaattein. Laaja tutkimusprosessi johti lopulta tehokkaaseen hoitoyhdistelmään, ja myöhemmin yrityksen perustamiseen.
– Halusin myös doping-vapaan vaihtoehdon. Päädyin tutkimaan luonnonaineita, mutta hyvin systemaattisesti, en "mututuntumalla".
Eläimet ja ihmiset eivät ole samalla viivalla hoitotuotteiden suhteen
Eläinhoitotuotteiden yksi keskeinen ongelma liittyy nykyiseen lainsäädäntöön. Eläin on juridisesti esine, mikä tarkoittaa, että eläinten hoitotuotteet voivat olla melkein mitä tahansa kemiallisia valmisteita: samassa kategoriassa esimerkiksi auton akkuveden tai talomaalin kanssa. Tämä tarkoittaa, ettei eläinten tuotteille ole vastaavaa tuoteturvallisuutta takaavaa sääntelyä kuin ihmisten kosmetiikalle. Esimerkiksi ainesosien käyttöä tai valmistusolosuhteita ei valvota samalla tarkkuudella.
– Käytännössä kuka tahansa voi valmistaa ja myydä tuotteita ilman erityistä pätevyyttä. Kuluttaja toimii lopulta testaajana omalla eläimellään.
Pihkasen mukaan yleisin ja vakavin väärinkäsitys on ajatus siitä, ettei ainesosilla olisi väliä. Tilanne on ongelmallinen myös allergioiden ja kilpailukäytön näkökulmasta. Jos sisältöä ei tiedetä, mitään ei voida varmistaa.
– Ilman ainesosaluetteloa et voi tietää, mikä tuotteessa aiheuttaa haittavaikutuksia tai mitä pitäisi välttää. Epämääräiset merkinnät, kuten "säilöntäaine" ilman tarkennusta, on selkeä varoitusmerkki.
Pihkanen kuuluttaa, että kuluttajan tulisi vaatia tuotteelta vähintään:
◾ täydellinen ainesosaluettelo
◾ selkeät käyttö- ja säilytysohjeet
◾ tieto tuotteen pH
◾ perustelu tuotteen vaikutukselle

"Luonnollinen" ei ole automaattisesti paras
Luonnolliseksi markkinoituja tuotteita ohjaa vahva turvallisuuden ja vastuullisuuden mielikuva, mutta se voi olla myös harhaanjohtava, sillä luonnon raaka-aineet eivät ole automaattisesti turvallisia. Luonnonaineet sisältävät lukuisia yhdisteitä, joista osa on hyödyllisiä tehoaineita oikein käytettynä ja osa haitallisia yhdisteitä.
– Niitä voidaan käyttää väärin, liian suurina pitoisuuksina tai ilman ymmärrystä niiden vaikutuksista. Luonnon raaka-aineita on niin helppo kenen vaan hankkia.
Pihkasen mukaan ratkaisevaa ei ole raaka-aineen nimi, esimerkiksi kamomilla, vaan sen sisältämät vaikuttavat yhdisteet, kuten bisabololi, ja niiden pitoisuudet. Myös raaka-aineiden analysointi on keskeistä turvallisuuden kannalta, jotta haitallisten yhdisteiden pitoisuus on tiedossa.
Lisäksi tuotteen koostumus on ratkaiseva. Raskaat, rasvaiset tuotteet voivat tukkia ihon ja luoda otolliset olosuhteet tulehduksille.
– Erityisesti vaurioituneella iholla tämä voi pahentaa tilannetta merkittävästi.
Turvallisuus syntyy kokonaisuudesta
Pihkasen mukaan turvallinen tuote ei ole yksittäinen ainesosa, vaan kokonaisuus, jossa huomioidaan:
◾ raaka-aineiden laatu
◾ oikeat pitoisuudet
◾ eläinlajikohtainen turvallisuus
◾ valmistusolosuhteet ja mikrobiturvallisuus
Kesäkaudella taistellaan tyypillisesti hyönteisiä ja iho-ongelmia vastaan. Omakokkauksia Pihkanen kehottaa testaamaan ensin omalla iholla ja välttämään erityisesti alkoholia sisältäviä valmisteita.
– Etanoli kuivattaa ihoa ja voi aiheuttaa kirvelyä. Hajuun perustuvissa karkotteissa haju haihtuu etanolipitoisista tuotteista nopeasti ja samalla teho. Myös kalvon muodostavat tuotteet voivat pahentaa haavatilanteita sulkemalla haavapinnalle esimerkiksi likaa.
Pihkanen haluaa vielä peräänkuuluttaa täydellisen ainesosaluettelon sekä kunnollisten käyttöohjeiden merkitystä. Hän muistuttaa, ettei kannata sokeasti luottaa pelkkään markkinointiin tai somevinkkeihin, vaan tuotteisiin kannattaa perehtyä itse.
– Eläimen hyvinvointi vaatii perehtymistä. Tarkista, kuka tuotteen takana on ja mihin väitteet perustuvat.
Solhedsin tuotteisiin pääset tutustumaan täällä!

Suosittelemme lukemaan myös nämä artikkelit ⬇
