Hevosen tarvitsemien ravintoaineiden lyhyt oppimäärä

Hevosen hyvinvointi, suorituskyky ja terveys rakentuvat oikeanlaisen ruokinnan myötä. Hevonen tarvitsee päivittäin useita eri ravintoaineita, jotta elimistö toimii normaalisti ja hevonen jaksaa liikkua, kasvaa sekä palautua rasituksesta.

Teksti & kuvat: Nette Hursti | Lähde: Hevosen ruokinta ja hoito. (Saastamoinen M. & Teräväinen H., ProAgria Maaseutukeskusten Liitto)

Hevosen ravinnontarve – mistä kaikesta se koostuu?

Hevosen ravinnontarve muodostuu seuraavista perusravintoaineista:

◾ vesi
◾ energia (hiilihydraatit ja rasvat)
◾ valkuainen eli proteiini
◾ kivennäisaineet
◾ vitamiinit

Näitä ravintoaineita tarvitaan elimistön rakennusaineiksi, elintoimintojen ylläpitoon, liikkumiseen ja työntekoon. Siitostamma tarvitsee lisäksi ravintoaineita sikiön kasvattamiseen ja maidontuotantoon.

Hevosen ravinnontarve ei ole kaikilla sama, jonka takia ruokinta täytyy aina sovittaa yksilöllisesti. Se vaihtelee esimerkiksi seuraavien tekijöiden mukaan:

◾ hevosen koko ja rotu
◾ ikä
◾ sukupuoli
◾ työmäärä ja rasituksen taso
◾ ympäristön lämpötila
◾ terveydentila ja rehunkäyttökyky

Ravintoaineiden pääryhmät & veden tehtävä elimistössä

Hevosen ruokinnan tärkeimmät ravintoaineet ovat:

◾ valkuainen (proteiinit ja aminohapot)
◾ rasvat (rasvahapot ja glyseroli)
◾ hiilihydraatit (sokerit, tärkkelys ja kuitu)
◾ kivennäisaineet (makro- ja mikrokivennäiset)
◾ vitamiinit
◾ vesi

Vesi on hevosen tärkein ravintoaine, sillä vedellä on hevosen elimistössä useita elintärkeitä tehtäviä: se osallistuu rehun hajotukseen ja ruoansulatukseen, toimii ravintoaineiden ja kuona-aineiden kuljettajana, on tärkeä liuotin elimistössä sekä se ylläpitää ruumiinlämpöä hikoilun kautta. Hevonen tarvitsee keskimäärin 30–40 litraa vettä päivässä, mutta tarve voi kasvaa huomattavasti esimerkiksi raskaan työn, kuuman sään tai maidontuotannon takia. Raikkaan veden saatavuus on koko ruokinnan kulmakivi.

Energia on polttoaine liikkumiseen ja elintoimintoihin

Hevosen energiantarve määräytyy erityisesti hevosen koon, työn keston ja sen rasittavuuden mukaan. Muita tekijöitä ovat mm. ikä, aktiivisuus, hampaiden ja suoliston kunto sekä rehunkäyttökyky. Ylläpitoon tarvittava energiamäärä kasvaa hevosen koon kasvaessa, ja lihastyöhön tarvittava energiamäärä kasvaa työmäärän lisääntyessä. Energiantarve ilmoitetaan usein rehuyksiköinä sataa elopainokiloa kohti.

Hevonen saa energiaa pääasiassa:

◾ hiilihydraateista
◾ rasvoista

Valkuainen = elimistön rakennusaine, vitamiinit = välttämättömiä

Valkuaisaineet eli proteiinit koostuvat aminohapoista, joita elimistö käyttää kudosten ja lihasten rakentamiseen. Valkuaisaineita hevonen tarvitsee muun muassa:

◾ lihasten kasvuun ja ylläpitoon
◾ ylläpitoon
◾ kasvuun
◾ tiineyteen
◾ maidontuotantoon

Vitamiinien tarve kasvaa mm. rasitustilanteissa, ympäristön vaihtuessa, ruokinnan muutosten yhteydessä sekä tiineyden ja nopean kasvun aikana. Ne puolestaan jaetaan kahteen eri ryhmään:

◾ rasvaliukoiset vitamiinit (A, D, E ja K), jotka hevosen on saatava rehusta
◾ vesiliukoiset vitamiinit (B-ryhmä ja C), jotka hevosen elimistö tuottaa suolistossa

Ruoansulatushäiriöt voivat heikentää B-vitamiinien tuotantoa. Sisäruokintakaudella oleville hevosille suositellaan usein ADE-vitamiinilisää ympäri vuoden.

Kivennäisaineet ja elektrolyytit

Pääkivennäisiä ovat:

◾ kalsium
◾ fosfori
◾ kalium
◾ magnesium
◾ natrium
◾ kloori
◾ rikki

Hivenaineita ovat:

◾ rauta
◾ kupari
◾ sinkki
◾ jodi
◾ koboltti
◾ seleeni
◾ molybdeeni
◾ fluori
◾ mangaani

Kaliumia, natriumia ja klooria kutsutaan elektrolyyteiksi. Sama ryhmä sisältää myös kalsiumin ja magnesiumin. Elektrolyytit tukevat lihasten ja hermoston toimintaa, auttavat palautumisessa sekä suojaavat maitohapon haitallisilta vaikutuksilta. Runsaan hikoilun jälkeen hevoselle voidaan antaa elektrolyyttivalmistetta tai suolaa tasapainon palauttamiseksi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että hevosen ruokinnan perustana on ennen kaikkea tasapaino: oikea määrä vettä, energiaa, proteiinia, vitamiineja ja kivennäisiä. Ravinnontarve vaihtelee yksilöllisesti, joten ruokinta kannattaa aina sovittaa hevosen elämäntilanteeseen ja rasitukseen. Hyvin ruokittu hevonen voi paremmin, jolloin se näkyy myös suorituskyvyssä sekä jaksamisessa.

Suosittelemme lukemaan myös nämä artikkelit ⬇